Valhe 1. “Ei toivoa”
Uutiset eri muodoissaan kertovat karua tarinaa maailmalla tapahtuvista asioista. Hyviä uutisia näyttäisi olevan vähemmän kuin huonoja, tai ainakin ne niin meille välitetään. Jos noita tapahtumia miettii yhtään syvällisemmin ja antaa niiden todellisuuden vaikuttaa hetken niin ei ihme, jos toivottomuus iskee mieleen. Tulevaisuus näyttää uutisten perusteella koko lailla kehnolta, vai olenko itse vain toivoton pessimisti?
Mutta ei toivottomuutta tarvitse lähteä kaukaisista maanjäristyksistä tai sodista asti etsimään, se tulee kyllä ihan kotiovelle asti, ja ihan kutsumattakin. Suomessa ei tosin varmaankaan ole toivottomuutta, kun asiat on ylipäätään aika hyvin…? Itse asiassa useiden tilastojen ja tutkimusten mukaan Suomi on viimeinen paikka missä “toivottomuutta” pitäisi esiintyä, siellähän asuu maailman onnellisin kansa. Tutkimus on opettanut niin. Näin minulta oppilaat Amerikassa kysyvät: “Onko Suomi oikeasti maailman onnellisin maa ja varustettu onnellisimmilla asukkailla?”
Asiat ovat saattaneet muuttua siitä, kun tämä pessimisti lähti ulkomaille, mutta taannoin 90-luvulla “toivottomuutta” esiintyi kyllä Suomessakin. Tunnustan, että itsekin olen “toivottomuutta” kokenut, kun olen vahingossa miettinyt asioita liikaa. Ei pitäisi ruveta miettimään…
Valhe 2. “Ei tarkoitusta”
Tämä “tarkoituksettomuus” saattanee olla yhteydessä tuohon edelliseen aika kiinteästi. No kyllähän maailma yrittää tuota tarkoitusta meille kovasti luoda, mutta kerta toisensa jälkeen eri elämän toiminnot epäonnistuvat täyttämään elämän tarkoitukselle tarkoitetun kolon sydämessä. Monet ovat yrittäneet täyttää sen työllä, mutta useimmat ovat havainneet työn merkityksen olevan lähinnä perustarpeiden tyydyttäjä hengissäsäilymisen suhteen. Elanto täytyy toki hankkia, mutta elämäntarkoitusta työtehtävistä etsivä pettyy melko suurella todennäköisyydellä. Perhe koetaan aika syvällisesti ja monelle se on varmaan yksi hyvä vastaus, tai arvaus, elämän todelliseksi tarkoitukseksi. Tosin avioerotilastot ja perheiden ongelmat yleensä saattavat viitata siihen, että jotain vieläkin syvällisempää tarkoitusta voisi olla olemassa. Yleisesti ottaen ihmissuhteista on varmaan löydettävissä oikeitakin johtolankoja tarkoituksen metsästäjälle.
Maailma opettaa monella tapaa ettei tarkoitusta ole, vaikka sisimmässä oleva ohjelmisto tuntuu työntävän pinnalle päinvastaisia tuntemuksia. On aika rankkaa sisäistää ajatus siitä, että elämällä ja minulla ei ole tarkoitusta. Jos ei siitä synny toivottomuutta, niin ei mistään. Jos tarkkailet ympäristösi ja vaikkapa markkinoinnin viestintäkeinoja, niin havaitset helposti, että kaiken takana on tarkoituksen ja merkityksen liittäminen ulkoiseen. Sisäistä tai syvällistä ja kestävää tarkoitusta näistä ei tietenkään löydy ja silti tämän ymmärtävänäkin tyydymme jatkuvasti tuohon hetkelliseen ja emotionaaliseen halvan tarkoituksen fiilikseen. Tällähän meidät kerta toisensa jälkeen saadaan imaistua kaupallisuuden, mediaviihteen tai erotiikan houkutuksiin. Tarkoitus, joka on ‘made in china’ vai olisiko se ‘made in usa’? Tosin kotimainen ‘tarkoitus’ ei taida olla yhtään laadukkaampaa.
Valhe 3. “Ei rajoja eikä seuraamuksia”
Olemme synnyttäneet kulttuurin, missä EI on kielletty vastaus. Jos jotain haluaa, niin sitä täytyy saada, oli kysymys sitten mistä haluamisen kohteesta tahansa. Jos se ei ole tarjolla, niin järjestämme asian jotain kautta, laittomasti tai laillisesti. Jos ihmiselle sanoo EI, niin siitä tulee se ‘arkku’, joka täytyy ehdottomasti avata. Ehkä sinne on piilotettu se tarkoitus tai suuri salaisuus . Tai ehkä sinne täytyy päästä vain siksi, että sinne on nimenomaan kielletty menemästä. Näin tuntuu asiat menevän meilla jo kotona 3-vuotiaan kanssa. Ihmisen tarve kapinoida rajoja vastaan alkaa jo nuoresta iästä. Vanhempina yritämme opettaa, että rajojen ylityksestä on seuraamuksia. Emme opeta näitä asioita ilkeyttämme, vaan suojellaksemme lasta fyysisiltä ja psyykkisiltä vahingoilta ja seuraamuksilta.
Aikuisena meillä on maailmalliset auktoriteetit loppujen lopuksi aika vähissä, ainakin Suomessa. Laki ja oikeuslaitos muistuttaa meitä seuraamuksista suhteessa tiettyihin toimiin. Nämä ovat niitä asioita, joita voidaan selkeästi määritellä, mutta miten on kaikkien laissa määrittelemättömien asioiden suhteen. Eihän kaikkea voi oikeuslaitoksen alaisuuteen laittaa. Jotkut radikaalit Amerikassa ovat ehdottaneet, että lakeja ei pitäisi olla kuin yksi: “ei saa tuottaa väkivaltaa toiselle” tai jotain sinne päin. No sehän varmaan toimisikin erinomaisesti, hehe. Käytännössä kuitenkin vaikuttaisi siltä, että ainostaan seuraamukset rajoittavat ihmisen toimintaa. Sakot tai vankila toimivat vielä useimmissa paikoissa aika hyvin. Omaisuuden tai vapauden menetyksen uhka siis luo toiminnalle rajoja.
Yhteiskunta antaa meille ohjeistuksen tiettyihin elämän alueisiin ja mitä tapahtuu, jos ohjeita ei noudata. Lakien ulkopuolella toimivat kuitenkin samat seuraamuksen lait. Ei ole laitonta syödä pelkästään perunalastuja ruoaksi mutta seuraamukset silläkin on. Ei ole laitonta tehdä joka päivä penkkipunnerrusta kaikkien muiden harjoitteiden kustannuksella mutta siitäkin toki seuraa ennen pitkää jotain. Ei ole laitonta kertoa hävyttömiä vitsejä päivästä päivään, mutta silläkin on tietyt seuraamuksensa. Niin, seuraamuksia on monenlaisia ja monella tasolla, ei ainoastaan ulkoisessa kehossamme. Ehkä jotkut kiellot ja rajat onkin asetettu meidän suojelemiseksemme, vaikka suuressa viisaudessamme haluamme niitä aina olla siirtämässä.
Vastaus valheisiin
Jeesus on Jumalan vastaus maailman valheisiin. Hänessä on toivo minulle ja muille, kaikille kansoille ja ihmisille. Hän muuttaa toivottomuuden toivoksi ja herättää sielultaan kuolleet ja kuivuneet eläviksi. Hänessä toteutuu myös tarkoitus, elämän yleinen tarkoitus Jumalan yhteydessä elämisessä ja yksilön henkilökohtainen tarkoitus kullekin täsmä-luodussa tehtävässä. Jeesus myös antaa armon kiusausten keskellä elävälle, maailman valheisiin vajonneelle ja rajoja vastaan kapinoineelle. Hän antaa juotavaksi elämän vettä, joka tyydyttään rauhattoman sielun tarpeen juosta paikasta toiseen, ihmisestä toiseen ja tavarasta toiseen. Jeesus on elämän vesi, joka ei lopu kesken, vaan kerta toisensa jälkeen sammuttaa janon ja nälän. Jeesus ei luvannut vaikeuksista vapaata elämää, mutta lupasi voimansa ja voittonsa maailman melskeissä ja kamppailuissa.
Ristin voimassa,
Tommi