Kun ihminen hakeutuu lääkäriin oireidensa takia on hänen toiveenaan varmaankin ainakin seuraavat kolme asiaa:
1. Diagnoosi
2. Hoito
3. Oireiden poistuminen (parantuminen)
Tuo ensimmäinen vaihe, diagnosointi, täytyisi olla kohdallaan, jotta kaksi seuraavaa vaihetta toteutuisivat onnistuneesti ja aikataulussa. Kaikille oireille tai sairauksille ei toki 100% hoitoa ole olemassakaan, mutta sairauden tai oireiden oikea tunnistaminen on silti kriittinen lähtökohta hoidon aloittamiselle.
Oikea diagnoosi ei olekaan aina ihan itsestäänselvä asia. Omat selkärankareumani oireet on monta kertaa diagnosoitu väärin. Oireet alkoivat silmän iiriksen ‘tulehtumisella’ ja diagnosoitiin aluksi konjuktiviitiksi, vaikka kyseessä oli vähän enemmän hoitoa vaativampi iriitti. Sakroiliittini diagnosoitiin myös aluksi väärin ja näin kävi myös monien muiden tulehdusten osalta. Kymmenen vuotta myöhemmin diagnoosi ‘varmistui’ selkärankareumaksi. Sen jälkeen lääkitysten sivuvaikutuksena aiheutuvat oireet virhediagnosoitiin myös ja viidellä spesialistilla käymisen jälkeen havaitsin oireiden liittyvän biologiseen lääkitykseen.
Tämän tarinan opetus ei ole se, että lääkärit ovat olleet tehtävässään huonoja, vaan että auto-immuuni -sairauden diagnosointi on vaikeaa ja että diagnoosin tarkkuus on olennaista hoidon onnistumiselle.
Hengellinen diagnoosi
Jumalaa kutsutaan monilla nimillä. Yksi niistä on Taivaallinen Ylilääkäri. Hänen diagnoosinsa minun henkilökohtaisesta hengellisestä tilastani on ollut oikea ja täsmällinen.
Oikea diagnoosi eli totuus oman sieluni tilasta on rehellisyydessään ja läpinäkyvyydessään vapauttava tieto. Vihdoinkin tiedän mikä minua vaivaa!
“Te tulette tuntemaan totuuden ja Totuus on tekevä teidät vapaiksi.”, sanotaan Raamatussa (Johannes 8:32).
Kun elämästä puuttuu rauha, ilo tai tarkoitus, etsitään hoitoa usein monesta paikasta, sitä kuitenkaan löytämättä. Tämä johtuu virheellisestä diagnoosista. Usein väärä diagnoosi kuulostaa paremmalta kuin oikea diagnoosi, koska ‘sairauden’ syyksi on helpompi hyväksyä joku ulkoinen syy kuin oma sisäinen tila.
Hyvä uutinen on, että meidän oireillemme on olemassa diagnoosi ja hoito. Huono uutinen on, että monet hylkäävät sekä diagnoosin, että hoidon.
Jeesus on diagnosoinut ‘sairautemme’, meidän syntimme. Hän on antanut meille ilmaisen hoidon itsensä kautta ja haluaa parantaa meidät. Mutta hyväksynkö diagnoosin? Otanko hoidon vastaan? Tunnustanko syntini ja pyydänkö Jeesusta parantamaan minut?
Tästähän uskoontulosta on pitkälti kysymys.
Synnintunnustus:
Armollinen Jumala.
Tunnustan edessäsi,
että synti on sitonut minut
enkä kykene vapauttamaan itseäni.
Olen rikkonut pyhää tahtoasi vastaan
ja torjunut käskyjesi siunauksen.
Sinä näet kaiken väärän,
senkin, mitä itse en näe.
Armahda minua Poikasi Jeesuksen Kristuksen tähden.
(Virsikirjan jumalanpalvelusliitteessä nro 705)